Tupakanpolton lopettamisesta

Olen onnistunut tupakanpolton lopettamisessa monta kertaa ja olen lisäksi onnistunut aloittamaan polttamisen uudestaan. Tämä onkin virhe, jota ei kannata tehdä, mutta jokainen lopetuskerta on ainakin vähentänyt polttamista ja todistanut minulle, että voin elää täysipainoista elämää ilman savukkeita ja elämänlaatu jopa paranee entisestään.

Tupakoinnissa on kaksi erilaista riippuvuussuhdetta. On fyysinen riippuvuus ja tapariippuvuus. Fyysinen riippuvuus, joka siis aiheuttaa psyykkisiä oireita, hermostusta, ahdistusta, voimakasta mielihalua, voi aiheuttaa myös päänsärkyä, unettomuutta, jne.

Tapariippuvuus johtuu pitkälle mielikuvista, joissa tupakointi on eleganttia tai tekee hetkestä täydellisen. Esimerkiksi laivan lähtiessä satamasta tupakointi. Aamutupakointi kahvin kanssa. Ja tietysti juhlimiseen liittyvä tupakointi, kun on nautittu alkoholia. Minulla oli pitkään myös tapana polttaa biisi-tupakka. Nojata ikkunasta ulos ja kuunnella joku biisi - keskittyen ainoastaan kuuntelemiseen samalla nauttien savukkeesta. Aterian jälkeen poltettavasta savukkeesta on myös hankalaa luopua.

Kuitenkin voin sanoa kokemuksesta, että tupakanpolton lopettaminen on suhteellisen helppoa. Se on helpompaa, kuin odottaisit. Ainakaan se ei ole mahdotonta ja mitä pidemmälle riippuvuus on kehittynyt, niin sitä enemmän se kannattaa tehdä asteittain. On kuitenkin varmaa, että ellei tupakointia halua lopettaa, se on mahdotonta. Tärkeintä on, että on halu lopettaa.

Tupakoinnin lopettamisen parhaimpia myötävaikutuksia, jotka ovat havaittavissa jo kolmen päivän - kahden viikon kuluttua, ovat;
- iho kirkastuu
- ääni kirkastuu
- ei hengästy niin helposti
- pulssi laskee, on helpompi olla
- liikunta on helpompaa ja tekee mieli liikkua
- raitis ilma tuoksuu ihanalle
- ruoka maistuu paremmalle
- terveelliset elämäntavat alkavat houkutella
- yskä tai flunssa ei tule yhtä helposti eikä yhtä voimakkaana, sillä tupakointi alentaa vastustuskykyä ja yleiskuntoa sekä tietenkin ärsyttää kurkkua ja keuhkoja

Omia ikävimpiä vieroitusoireita:
- ahdistus ja hermostuneisuus
- mieliteko repiä posket irti
- suunnaton halu polttaa
- unettomuus
- itkuisuus, surullisuus ja ylireagointi tilanteisiin
- ylensyönti / maaninen napostelu / karkin syönti
- lihominen, mikäli yllämainittu tapa jää päälle ja mikäli liikunta ei ratkaisevasti lisäänny

Vertailun vuoksi, luetellaan vielä tupakoinnin hyviä puolia:
- Nikotiini rauhoittaa ja/tai stimuloi.
- Tupakointi, joissain tilanteissa, näyttää 'coolilta' (mutta ei aina).
- Tupakka antaa hyvän ajanvietteen esim. odotettaessa bussia tai jotain muuta.
- Tupakka antaa luovan tauon työhön, jossa pitää keskittyä, tai myös fyysiseen työhön.
- Tupakka on makuhermoja kutkuttava elämys yhdistettynä esimerkiksi kahviin tai olueen.
- Sanotaan, että tupakan 'karvas' maku tekee onnelliseksi.
- Edellämainittu pätee myöskin siihen, että ahdistuneessa, vihaisessa tai surullisessa mielentilassa tupakointi rauhoittaa ja auttaa masennukseen.
- Sosiaalinen aspekti: Tupakointi sulattaa jäätä toisilleen ventovieraiden ihmisten käydessä keskustelua ja voi toimia jopa keskustelun aloittajana.
- Savua on kiva puhallella, eikä mikään nokkosenlehtien polttaminen vain yksinkertaisesti ole sama asia kuin tupakka. Savua imiessä myös tupakka kuluu ja toimii eräänlaisena tiimalasina viisiminuuttiselle, jota olet yrittänyt pitkittää, sillä ihmisen on vaikea olla tekemättä yhtään mitään viisi minuuttia.

Koin erittäin voimakkaita vieroitusoireita ensimmäisiä kertoja lopettaessani, mutta kerta kerralta oireet olivat helpommat. Tämän jälkeen aloitinkin aina vain tupakkalakon, vaatimatta itseltäni elinikäistä luopumista tavasta. Jokainen lakko on vienyt lähemmäksi päämäärää ja jokaisen lakon alussa on ollut helpompaa lopettaa. On hyvä asettaa itselleen tavoitteita ja päättää lopettaa vaikka 5kk:n päästä syntymäpäivänä tai Uutena Vuonna. Huomasin lopulta, että asteittaisen vähentämisen strategia on kaikkein vähiten vieroitusoireita tuottava.  Esimerkiksi polttaa ensin vain 7 röökiä/pvä kahden viikon ajan, sitten vähentää päivittäinen annos viiteen savukkeeseen. Kahden viikon päästä, kun siihen on totuttu, polttaa vain 2 savuketta vuorokaudessa. Itselleni tämä olikin hankalin vaihe, mutta kun olin kahden viikon ajan polttanut 2 savuketta / pvä olikin todella helppo lopettaa. Ei tullut mitään vieroitusoireita. Vähentäessä joutuu tilanteeseen, jossa on kieltäydyttävä polttamasta, kuitenkin tietäen, että saa vielä sen yhden iltatupakan. Jos polttaa vain tietyn määrän, alkaa rytmittää tupakointia tietoisesti niin, että odottaa seuraavaa hetkeä jolloin saa polttaa, esimerkiksi lounastauolla ja muutamia turhia savukkeita jää polttamatta, jolloin myös nikotiiniriippuvuus asteittain vähenee.

Yksi hyvä tapa vähentää, on myös päättää olla tupakoimatta aamulla. Tähän on hyvä totutella, kun sitten alkaa todella tupakkalakkoon, niin aamut ovat helpompia.

Jos on todella kova tupakoitsija, saattavat tällaisetkin säädökset tuntua liian vaikeilta. Mutta mikäli polttaa nyt n. 10 savuketta päivässä, siitä on erittäin helppo vähentää seitsemään, ja kun siihen on totuttu, sitten viiteen, jne.

Nikotiinikorvaushoidot ovat pääsääntöisesti huijausta ja suurien firmojen rahastusta, mutta oikein käytettynä ne voivat tepsiä tai niistä voi olla apua. Siltikään ne eivät ole ratkaisu, joka toimii kuin napin painallus. Tarvitaan oikeaa tahdonvoimaa, ja sitä ei vaan saa mistään purkista. Kyse on tahdonvoimasta. On olemassa luontaistuotteita ja yrttejä, jotka vahvistavat hermostoa ja mieltä. Taannoin luontaistuotekaupasta sai vielä Kudzu-puristeita. Myös Ayurvedinen lääke ashwagandha vahvistaa mieltä. Valitettavasti näitä luonnontuotteita ei ole helposti saatavilla, koska suuret huijarit pyörittävät suuria rahoja lääkebisneksessä, jolla ei ole mitään tekemistä ihmisten terveydestä huolehtimisen kanssa.
Minulla on huonoja ja hyviä kokemuksia nikotiinivalmisteista, mutta yleisesti ottaen sanoisin, että ne tekevät vain enemmän riippuvaiseksi nikotiinista ja tupakanhimo on täten entistä voimakkaampi. Yritin kerran laastareilla lopettaa tupakoinnin ja pystyin kyllä olemaan tupakatta, mutta kun unohdin laittaa laastarin, niin nikotiini vieroitusoireet olivat yhtäkkiä todella voimakkaat. Vähän sen jälkeen lankesin polttamaan muutaman savukkeen eikä mennyt aikaakaan, kun jo poltin jälleen säännöllisesti. Kokemukseni mukaan nikotiiniriippuvuuteni oli laastarikokeilun jälkeen jopa suurempi kuin aikaisemmin.

Ei ole mitään järkeä myöskään jäädä koukkuun nikotiinipurkkaan. Ensinnäkin purkka on paljon kalliimpaa kuin tupakka! Toisekseen, yksi purkka sisältää enemmän nikotiinia, kuin yksi savuke. Jos nikotiini purkkaa syö aina, kun tekee mieli polttaa, on hyvin pian koukussa nikotiinipurkkaan; ja jälleen, riippuvuus itse nikotiiniin voimistuu ja mikäli lakon jälkeen alkaa polttaa uudestaan, saakin polttaa kaksin verroin enemmän...

Ihan tavallinen ksylitolipurkka, sisu-pastillit, salmiakki, tumma suklaa ja juokseminen, pyöräily, kaikenlainen urheilu ja hengästyminen, saunominen ja uinti toimivat nikotiiniriippuvuuden aiheuttamaan ahdistukseen ja hermostuneisuuteen paremmin. Sillä nikotiinikorvaushoito ainoastaan pitkittää prosessia. Se ei ole ratkaisu, mutta sillä voi helpottaa vieroitusoireita pyrkiessään tapariippuvuudesta eroon. Purkankin kanssa pitää olla vaan tosi tarkkana. Missään nimessä ei kannata ottaa enempää kuin 2kpl 2mg:n purkkaa/pvä, eli silloin kun vieroitusoireet tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Yhtään purkkaa ei pidä ottaa huvikseen, sillä se vain lisää riippuvuutta. Surullista, mutta totta.   

Oikea ruoka- ja juomavalio auttaa. Kannattaa syödä paljon raikkaita hedelmiä. Maitotuotteet niinikään eivät kasvata tupakanhalua, kuten taas esimerkiksi hiilihappoiset juomat tekevät. Tietenkin alkoholi tekee tupakanhalun vastustamattomaksi ja myöskin lipsuminen päätöksestä on humalatilassa hirveän helppoa. Omakohtaisesti tämä tarkoittaa minulle sitä, että minun on lopettettava myöskin alkoholin nauttiminen kokonaan vähäksi aikaa. Se tarkoittaa myöskin sitä, että joudun vetäytymään useista sosiaalisesta aktiviteeteista, joissa tiedän ihmisten nauttivan alkoholia ja polttavan tupakkaa. Kun polttamattomuuteen on parin kuukauden päästä tottunut, tällaiset tilanteet eivät enää aiheuta niin suurta ponnistelua itsensä hallitsemiseen.

Oman kokemukseni mukaan, kun tupakointi lopetetaan ilman nikotiinikorvaushoitoa, pahimmat vieroitusoireet kestävät kolme päivää. Silloin on vaikeaa pysyä nahoissaan ja tekee mieli kiipeillä seinille. Ainoa, mikä auttaa on esimerkiksi pyöräillä täysillä 10km matka ja purkaa kaikki agressio siihen. Mutta kolmen ensimmäisen päivän jälkeen alkaa jo helpottaa, joskin taistelu ei ole vielä ohi. Viisi päivää polttamatta on seuraava etappi ja sitä seuraa seitsemäs päivä. Mutta sanoisin, että kymmenen päivän jälkeen on jo helppoa olla polttamatta. Toisaalta Niilo-vaarini sanoi, että ensimmäiset 15 vuotta lopettamisen jälkeen ovat hankalia.
Ainoa trikki tässä vaiheessa onkin, ettei aloita uudestaan. Ei voi tehdä pienintäkään kompromissia. Olen itse tehnyt monta kertaa sen virheen, että ajattelen, että nyt kun en enää ole riippuvainen polttamisesta, voin polttaa yhden tupakan. Vain yhden! A-HA! Kiinni jäit. Ei voi polttaa yhtä tupakkaa niin, että ajattelee, että poltaa nyt vain yhden ja sitten se jää siihen. Ei voi polttaa vain viikonloppuisin. Kerran tupakoitsija on aina tupakoitsija, ja jos lopettamisen jälkeen vetää yhdetkin sauhut, niin seuraava kompromissi on paljon helpompi tehdä. Tällöin stressitilanne voi johtaa jälleen säännölliseen tupakointiin.